Fašismin ominaisuudet

Fasismi on erittäin kansallismielinen ja autoritaarinen hallintotapa, jolla on suuri merkitys Euroopassa 1900-luvulla.

Italiassa fasistinen hallinto perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Benito Mussolinin johdolla, joka hallitsi vuosina 1922–1943. Samanaikaisesti fašistiset ihanteet olivat perusta natsismin syntymiselle Saksassa.

Kun ajatuksia vastustetaan liberalismin, marxilaisuuden ja anarkismin kanssa, fasismi luokitellaan diktatorisen ja militarisoidun hallituksen merkittäväksi oikeanpuoleiseksi järjestelmäksi.

Katso 8 pääominaisuutta, jotka määrittelevät tämäntyyppisen hallituksen.

1. Arvot nationalismi

Jaa Tweet Tweet

Fašistiset järjestelmät arvostavat voimakkaasti nationalismin tunnetta. Näin ollen on yleistä, että fasistiset hallitukset liioittelevat nationalistista propagandaa iskulauseiden, symbolien, musiikin ja lippujen kautta.

Kansalaisuuden nimissä fasistiset hallitukset käyttävät kaikkia mahdollisia väestön manipulointimuotoja, joko tiedotusvälineiden, uskonnon tai jopa väkivallan kautta. Lisäksi Italiassa ja Saksassa perustetut fasistiset järjestelmät etsivät jatkuvasti alueensa laajentumista.

2. Totalitarismi ja korporatiivisuus

Jaa Tweet Tweet

Fasismi luo totalitaarisen hallituksen, joka valvoo absoluuttisesti kansalaisten oikeuksia joko poliittisesti, kulttuurisesti tai taloudellisesti. Lisäksi hallitus kannustaa korporatismia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla tavoitteena luoda "orgaaninen valtio".

Suurin esimerkki fasistisesta korporatismista tapahtui Italiassa Mussolinin sääntöjen aikana. Tuolloin jokaiselle ammatille perustettiin työntekijöiden ja työnantajien ammattiliitot. Nämä liitot olivat kansallisen fasistisen puolueen valvonnan alaisia, mikä varmisti, että kaikki luokat olivat kaikilla alueilla aina sopusoinnussa hallituksen ihanteiden kanssa.

3. Korostetaan militarismia

Jaa Tweet Tweet

Fasismi on järjestelmä, joka uskoo voiman ja väkivallan käyttöön tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tästä syystä hallitus käyttää suhteettomasti resursseja aseiden ja sotien rahoittamiseen, jopa laiminlyömällä muita aloja, kuten terveyttä tai koulutusta. Tämäntyyppisessä hallituksessa massat tukevat sotilaita ja sotilaita.

Fasistisissa järjestelmissä poliisi on erittäin sotilaallista ja sillä on laaja autonomia käsitellä sisäisiä ja sisäisiä ongelmia, jotka eivät yleensä vaadi sotilaallista osallistumista.

4. pakkomielteinen kansallinen turvallisuus

Jaa Tweet Tweet

Fašistisilla järjestelmillä on jatkuva tarve valmistaa kansakunta aseellisiin konflikteihin. Tällä tarkoituksella terrorismin puheita levitetään siten, että väestössä esiintyy epävarmuutta ja paranoiaa, joka pyrkii yhdistymään taistelemaan samasta syystä. Niinpä fasismi käyttää pelkoa motivaation välineenä.

5. Ihmisoikeuksien laiminlyönti

Jaa Tweet Tweet

Erittäin militarisoidussa ja jatkuvasti vastakkainasettisessa yhteiskunnassa hallituksen ihanteet asetetaan jatkuvasti väkivaltaisiksi, jotka vakuuttavat kansalaiset siitä, että ihmisoikeudet eivät ole ensisijaisia. Näin ollen fasismissa ei ole arvostusta vapaudesta, fyysisestä koskemattomuudesta, tasa-arvosta tai jopa elämästä.

Fašistisissa järjestelmissä väestölle lähetetään halveksuntaa ihmisoikeuksista, mikä tulee liittymään käytäntöihin, kuten teloituksiin, kidutukseen, mielivaltaisiin pidätyksiin jne.

6. Henkien ja taiteilijoiden halveksunta

Jaa Tweet Tweet

Fašististen hallitusten kannattaa väestöä, mutta ne, jotka eivät noudata kansan ihanteita, ovat avoimesti vihamielisiä.

Tästä syystä älymystöjä ja taiteilijoita, jotka kykenevät kyseenalaistamaan järjestelmän ja vaikuttamaan kansalaisiin tekemään samoin, vainotaan, ja kaikenlaista kapinointia valtiota vastaan ​​hylätään väkivaltaisesti.

7. Mediavalvonta ja sensuuri

Jaa Tweet Tweet

Järjestelmän eheyden säilyttämiseksi fasistiset järjestelmät pyrkivät hallitsemaan mediaa. Hallinto harjoittaa joskus valvontaa, ja toisissa tiedotusvälineissä tapahtuu välillistä sääntelyä. Joka tapauksessa ideoiden sensurointi hallintoa vastaan ​​on yleistä.

8. Käyttää uskontoa manipulaation muodossa

Jaa Tweet Tweet

Sekä Saksassa että Italiassa fasismi alkoi alkuvuosina kiistää ihmisten omistautumisen kirkolle. Molemmat hallitukset ovat kuitenkin päättäneet käyttää uskontoa hyväkseen pitääkseen väestön ihanteet linjassa ja keräämällä lisää seuraajia. Tällä tavoin fasistit alkoivat piirtää uskonnollisten käskyjen ja poliittisten ideologioiden välisiä paralleja manipuloida ihmisiä.

Italiassa Mussolini oli ollut ateistin lisäksi suunnitellut takavarikoimaan kirkon omaisuutensa, kunnes hän päätti sisällyttää uskonnollisen retoriikan puheisiinsa.