nuoruus

Mikä on nuoruus:

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan nuoruusikä on 10–19-vuotias.

Terveysministeriö ja Brasilian lastenlääketieteen järjestö pitävät myös nuorina tässä ikäryhmässä olevia henkilöitä.

Lasten ja nuorten perussäännössä määritellään nuoruusikä 12–18- vuotiaana.

Sana "nuoruus" on peräisin latinasta, jossa ad = "for" ja olescere = "kasvaa". Niin nuoruusikä tarkoittaa kirjaimellisesti "kasvaa".

Nuoruuden käsite käsittää paitsi fyysiset muutokset myös koko prosessin psykologisessa, perhe- ja yhteiskunnallisessa muutoksessa ja sopeutumisessa näihin muutoksiin.

Nuoruuden varhainen vaihe (10 - 14-vuotiaat)

Fyysiset muutokset alkavat yleensä tässä vaiheessa, yleensä kasvun äkillinen kiihtyminen, jota seuraa sukupuolielinten ja sekundaaristen seksuaalisten ominaisuuksien kehittyminen.

Varhaislapsuudelle on ominaista myös syvälliset sisäiset muutokset. Esimerkiksi aivot kiihdyttävät suuresti sähköistä ja fysiologista kehitystä.

Aivosolut voivat lähes kaksinkertaistua vuoden kuluessa, kun taas hermoverkot järjestetään radikaalisti uudelleen, mikä vaikuttaa emotionaaliseen, fyysiseen ja henkiseen kapasiteettiin.

Tytön kehittyneempi fyysinen ja seksuaalinen kehitys, joka keskimäärin tulee murrosiässä 12–18 kuukautta aikaisemmin kuin poika, heijastuu samankaltaisissa aivojen kehityksessä.

Etupiha (aivojen osa, joka ohjaa päättelyä ja päätöksentekoa) alkaa kehittyä nuoruuden alkuvaiheessa.

Koska tämä kehitys alkaa myöhemmin ja pojat ovat pitkittyneempiä, heidän taipumuksensa toimia impulsiivisesti ja ajatella kriittisesti pitempään kuin tytöt.

Tämä ilmiö myötävaikuttaa leviämään laajalle levinnyttä käsitystä siitä, että tytöt kypsyvät aikaisemmin kuin pojat.

Nuorten lopullinen vaihe (15 - 19-vuotias)

Tässä vaiheessa tärkeimmät fyysiset muutokset ovat jo tapahtuneet, vaikka keho on edelleen kehittymässä. Aivot kehittävät edelleen ja organisoivat itseään sekä kykyä analysoida ajattelua ja

heijastava on suuresti laajennettu.

Tämän vaiheen alussa ryhmänne jäsenten näkemykset ovat edelleen tärkeitä, mutta tämä vaikutus

nuori saa enemmän selkeyttä ja luottamusta omaan identiteettiinsä ja mielipiteisiinsä.

Riskinottokyky vähenee myöhäisissä teini-ikäisissä, koska kyky arvioida riskiä ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.

Tämän vaiheen aikana nuoret pääsevät työympäristöön tai edistävät koulutusta, muodostavat oman identiteettinsä ja näkemyksensä maailmasta ja alkavat osallistua aktiivisesti ympäröivän maailman organisaatioon.