Perustuslaki
Mikä on perustuslaki:
Perustuslaki on julkisoikeuden ala, joka on omistettu perustuslain normien tutkimiselle.
Perustuslakisäännöt ovat sääntöjä ja periaatteita, jotka on implisiittisesti tai nimenomaisesti mainittu maan perustuslaissa. Tässä mielessä perustuslaki on valtion tärkein asiakirja, koska siinä rajataan poliittisen kokonaisuuden tehtävät, valtuudet ja organisaatio.
Brasiliassa perustuslaki tutkii vuoden 1988 liittovaltion perustuslain sisältöä, joka on jaettu yhdeksään nimikkeeseen:
- Perusperiaatteista
- Perusoikeudet ja takeet
- Valtion organisaatiosta
- Valtuuksien järjestäminen
- Valtion ja demokraattisten instituutioiden puolustus
- Verotus ja budjetti
- Taloudellinen ja taloudellinen järjestys
- Sosiaalinen järjestys
- Yleisistä perustuslaillisista määräyksistä
Perustuslain sanamuodon lisäksi perustuslakilainsäädännössä analysoidaan maan perustuslakien historiaa, oppia, korkeampien tuomioistuinten ennakkotapauksia ja kaikkia laillisia tuotoksia, joilla on perustuslaillisia vaikutuksia.
Koska se on oikeusjärjestelmän perusta, perustuslaki toimii kaikkien lakialojen parametreina, ja niiden on vastattava sitä perustuslain vastaisuudessa.
Perustuslainsäädännön periaatteet
Periaatteet ovat käsitteitä, jotka ohjaavat lain soveltamista kokonaisuudessaan. Ne ovat implisiittisesti tai nimenomaisesti läsnä oikeusjärjestelmässä ja ne edustavat aina arvoja, joita lakisääteisten toimijoiden olisi noudatettava sovellettaessa normeja.
Brasilian valtion perusperiaatteet
Brasilian valtion perusperiaatteet esitetään liittovaltion perustuslain 1 artiklassa:
suvereniteetti
Itsenäisyys on valtion kyky järjestää itsensä kaikilla osa-alueilla (poliittisilla, oikeudellisilla, taloudellisilla jne.) Ilman, että se esittää toista valtaa. Kansainvälisellä areenalla suvereniteetti on alistumisen puuttuminen yhdestä valtiosta toiseen.
kansalaisuus
Kansalaisuus on yksilöiden kyky osallistua suoraan tai välillisesti maan poliittiseen järjestöön.
Katso myös: Keinot käyttää kansalaisuutta.
Ihmisen ihmisarvo
Ihmisen ihmisarvon periaate osoittaa, että demokraattisessa oikeusvaltiossa hallituksen toimien on taattava kansalaisille kaikki sosiaaliset ja yksilölliset oikeudet.
Työn sosiaaliset arvot ja vapaa yritys
Tämä periaate viittaa siihen, että Brasilian valtio arvostaa kapitalistisille järjestelmille ominaista yrityksen ja omaisuuden vapautta.
Poliittinen moniarvoisuus
Poliittinen moniarvoisuus on demokratian perusta ja takaa väestön laajan ja tehokkaan osallistumisen maan poliittiseen järjestöön.
Prosessiin sovellettavat perustuslailliset periaatteet
Liittovaltion perustuslaissa säädetään seuraavista periaatteista, joita sovelletaan prosessioikeuteen
Oikeudellisen prosessin takia
Oikeudellinen menettely perustuu liittovaltion perustuslain 5 artiklaan. Se on periaate, joka takaa kaikille oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kaikilla lakiin perustuvilla toimenpiteillä, mukaan lukien velvoitteet ja takuut.
Asianmukainen prosessi osoittaa myös, että menettelytoimen katsotaan olevan pätevä, tehokas ja täydellinen, ja sen on noudatettava kaikkia lain edellyttämiä toimenpiteitä.
Vastakkainen ja runsaasti puolustusta
Vastavuoroisen ja runsaan puolustuksen periaatteet on säädetty liittovaltion perustuslain 5 §: ssä, LV: ssä sekä siviiliprosessilain 9 ja 10 artiklassa.
Vastaaja on vastaajaoikeus, joka vastaajalle on taattu menettelyn kaikissa vaiheissa. Laaja puolustus takaa sen, että vastaaja esittää vastineessaan kaikki asianmukaiset menettelyvälineet.
tasa-arvo
Liittovaltion perustuslain 5 §: n ja I §: n sekä siviiliprosessilain 7 §: n mukaan isonomian periaatteessa todetaan, että kaikkia osapuolia on kohdeltava tasavertaisesti suhteessa oikeuksien ja velvollisuuksien käyttämiseen prosessissa.
Luonnollinen tuomari
Luonnollisen tuomarin periaate määrätään liittovaltion perustuslain 5 §: ssä, ja siinä määrätään, että ketään ei saa syyttää tai tuomita vain toimivaltaisen viranomaisen toimesta. Tällä periaatteella on vaikutusta toimivaltasääntöihin sekä määritetään tuomarin puolueettomuus.
Sopimaton toimivalta
Liittovaltion perustuslain 5 artiklassa määrätään myös oikeussuojan saatavuuden periaatteeksi. Tämän periaatteen mukaan kaikki uhkatut tai vahingoittuneet oikeudet voidaan keskustella tuomioistuimessa.
mainonta
Julkisuuden periaate on säädetty liittovaltion perustuslain 93, IX artiklassa sekä siviiliprosessilain 11 ja 189 artiklassa. Hänen mukaansa menettelyllisten toimien on oltava julkisia (paitsi salassapitovaatimuksia), jotka ovat yleisen edun mukaisia ja takaavat oikeudenmukaisuuden valvonnan.
ripeys
Liittovaltion perustuslain 5 §: ssä, LXXVII: ssä ja siviiliprosessilain 4 §: ssä kutsutaan myös kohtuullisen menettelyn periaatteeksi. Periaatteessa todetaan, että menettely on saatettava päätökseen kohtuullisessa ajassa päätöksen hyödyllisyyden takaamiseksi.
Perustuslainsäädännön lähteet
Oikeuslähteet ovat keinot, joilla sääntö luodaan ja otetaan käyttöön oikeusjärjestyksessä. Perustuslainsäädännön lähteet ovat luonnollinen laki, perustuslaki, tulli, oikeuskäytäntö ja oppi.